Etelä-Savo on kipuillut yliopistottomana maakuntana siitä lähtien kun Savonlinna menetti Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen Joensuuhun. Yliopistolla nähdään poliittisesti suurta lisäarvoa koko maakunnalle ja etenkin sille paikkakunnalle, jossa yliopisto sijaitsee. En ole kuitenkaan kovinkaan vakuuttunut siitä että yliopistosta olisi pelastamaan Etelä-Savon rakenteellisia ongelmia liittyen väestön ikääntymiseen ja vähenemiseen. Perustelen näkemystäni duaalimallilla.
Suomessa on rinnakkainen korkeakoulutusjärjestelmä: yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Nämä molemmat tuottavat alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Erona näissä on, että yliopistosta on ajateltu valmistuvan enemmän tutkimukseen koulutuksen saaneita, kun taas ammattikorkeakoulusta valmistutaan soveltavan tieteen aloille käytännönläheisempiin työtehtäviin. Nämä insinöörit, sairaanhoitajat, tradenomit ja muut ovat sitä työvoimaa jota Etelä-Savonkin yritykset kipeästi tarvitsevat. Vuosi valmistumisen jälkeen yli puolet tutkinnon suorittaneista ilmoittaa asuinpaikakseen Etelä-Savon. Siitä huolimatta tällä hetkellä korkeakoulututkinnon suorittaneita alueella on 26,1 %, kun valtakunnallinen keskiarvo maakunnissa on 32,2 %.
Työelämä eikä yhteiskunta vieläkään tunnista oikein ammattikorkeakoulutusta korkeakoulutukseksi. Perustutkinto vastaa yliopiston kandidaatit tutkintoa ja ylempi amk-tutkinto vastaa yliopistossa suoritettua maisterin tutkintoa. Jatkotutkinnot voi toistaiseksi suorittaa vain yliopistossa.
Viime vuosina on herännyt kysymys pitäisikö ylemmillä korkeakoulututkinnoilla olla yhtäläinen nimi. Tämä tarkottaisi että ylempi amk-tutkinto jäisi nimenä historiaan ja tilalle tulisi maisteri (amk) ja maisteri (yo). Yhtenä OAJ:n vaalitavoitteena on: “Ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon asemaa on vahvistettava ja ylempien tutkintojen tutkintonimikkeet on selkeytettävä.” Tämä on hyvä ja kannatettava tavoite. Selkeyttämällä nimikkeet päästään eroon ainakin osasta kissanhännänvetoa siitä pitääkö Etelä-Savoon saada yliopisto. Samalla tulisi nostettua nykyisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon arvostusta ja tunnettavuutta niin työnantajien kuin yhteiskunnankin silmissä. Tästä olisi enää vain pieni askel siihen, että pian ammattikorkeakouluissa voisi suorittaa myös jatkotutkinnon.
Mari Järvenmäki
Pääluottamusmies, Xamk
OAJ Etelä-Savon hallituksen jäsen