Etelä-Savon elinvoima kehittyy sillä, että hyvätuloisia veronmaksajia saadaan lisää. He ovat yleensä korkeasti koulutettuja (tai) yrittäjiä. Heidän houkuttelemisella tänne on tärkeä rooli kuntien talouden kehittämisessä.
Suomalaiset järvimaisemat ovat aina houkutelleet ihmisiä rannoilleen. Ne ovat rikkaus, jota ei rahalla saa. Niitä kannattaa hyödyntää täysimittaisesti. Monen perheen unelma on omakotitalo järven rannalla ja keskellä kaupunkia. Hyvätuloiset veronmaksajat eivät tyydy vain niemeen ja notkelmaan. Suurissa kaupungeissa asuvien houkuttelemiseen tarvitaan myös helppokäyttöisiä asuinalueita. Mitä kauempana kauppa, päiväkoti ja koulu on, sitä vaikeampaa hyvätuloinen veronmaksaja on saada alueelle muuttamaan. Päiväkotien ja koulujen keskittämisen ekonomia ei toimi silloin, jos halutaan veronmaksajia suurista kaupungeista.
Nyt monet ovat valmiita muuttamaan suurista kaupungeista, kun korona on luonut turvattomuuden tunnetta ja ihmiset ovat etätöiden yleistyttyä vapaampia valitsemaan missä asuvat. Hyvätuloisilla on varaa valita ja he valitsevat asuinpaikan, jossa on kehittämisen kulttuuri sen sijaan, että kisataan siitä mistä koulusta ja päiväkodista sammutetaan valot seuraavaksi.
Etelä-Savon tulevaisuus on monella tavoin kouluissa. Niillä houkutellaan uusia perheitä ja niissä kasvaa uusia yrittäjiä ja tulevia paluumuuttajia. Kouluista ja päiväkodeista säästäminen on lyhytnäköistä. Ihmiset eivät etsi vain työtä, he etsivät samalla myös kotiaan. Tänne muuttavat hyvätuloiset ihmiset luovat uusia työpaikkoja eikä saisi olla missään vaiheessa sellainen tilanne, että työntekijä jää palkkaamatta siksi, että hän ei löydä perheelleen mieluisaa asuinpaikkaa. Väljä lähikoulu tai -päiväkoti ei ole vahingoksi kenellekään, vaan se on aina valmis ottamaan vastaan tänne muuttavien veronmaksajien lapsia. Etelä-Savon menestystarinat kasvavat kouluissa järven rannalla.
Merja Kankaanpää
Alueasiantuntija, OAJ:n Etelä-Savon alueyhdistys